»Toisin tekisin, jos olisin teidän housuissanne. Toisin tekisin ja paremman palkan saisin!» huusi muori.
»Lähdetään!» sanoi mies ja näytti ovea.
Äänettömänä läksi isä miesten edellä. Mutta Mataran muori kiroili miehiä heidän ovesta mennessään.
* * * * *
Kummi oli seisonut koko ajan äänetönnä pankon nurkalla. Kun ovi oli suljettu, pyörähti hän kiivaasti äidin sängyn luo.
»Herra Jumala! Loviisa kuolee! Joutukaa apuun! Silmät on jo nurin päässä!»
Kaisu alkoi kätkyessä kimakasti huutaa; Miina rupesi itkemään.
Mataran muori otti nyytistään pienen pullon ja piti sitä äidin nenän alla.
»Älä huuda tyhjiä. Kyllä se siitä virkistyy», sanoi hän ja painoi äidin silmäluomia kiinni.
Hetken perästä alkoi hän kopeloida äidin jalkoja, pani sitte peitettä enemmän päälle ja kohensi pään alusta.