»Sellaiset, jotka eivät tee meille pahaa eivätkä meitä vahingoita», selitti kummi.
Mutta ilta pimeni pimenemistään. Mataran mummoa ei näkynyt.
Vihdoin me panimme nukkumaan.
* * * * *
Seuraavana iltana olimme lämmittäneet saunan ja hakeneet hyvät vastat metsästä, sillä nyt täytyi mummon tulla.
Iltahämärässä hän tulikin ja hänen mukanaan tuli isä. Mataran mummo astui tupaan, teki hyvän illan ja alkoi riisuutua. Isä meni suoraan saunaan.
»Kauanpa siellä viivyttiin?» sanoi kummi kätkyen luota.
»Kauanpa kauan!» vastasi Mataran mummo.
»Oliko tuolla väkeä?»
»Olihan tuolla joutilasta kuin helluntain epistolassa», vastasi Matara.