Hänestä ei ollut paljonkaan hyötyä vaikka yöt päivät kuuli hänen puujalkansa tömisevän kannella.
Hiljainen ja nöyrä ollen, kuului hän niihin, joilta kaikki tässä maailmassa on mennyt myttyyn. Koulutoveri oli puhkaissut häneltä toisen silmän, kirveen isku oli katkaissut hänen jalkansa sahassa, ja avoin hana oli hänet kaltannut sokeritehtaassa.
Hän olisi joutunut mierolle, tai kuollut nälkään, ell'ei Louveau — jolla aina oli tarkka silmä — olisi ottanut häntä, sairashuoneesta päästessään, palvelukseensa auttamaan laivan ohjausta.
Tämä tapaus oli aikoinaan ollut aiheena ankaraan kahakkaan — aivan kuin nyt Vihtori.
Terävä pää oli ensin vimmastunut, Louveau oli lurpattanut korviansa, — ja Miehistö jäi kuin jäikin vihdoin paikalleen.
Nyt kuului hän Nivernain Kaunottaren eläinnäyttelyyn, yhtä suurella oikeudella kuin kissa ja kaarne.
Louveau piti peräsintä niin hyvin ja Miehistö ohjaili niin mainiosti, että Nivernain Kaunotar, kaksitoista päivää sen jälkeen kuin oli lähtenyt Pariisista, noustuaan jokea ja kanavoita, kiinnitettiin Corbigny-siltaan, missä sen tuli rauhassa ja levossa nukkua koko talvi.
Joulukuusta helmikuun loppuun pysyvät jokilaivurit paikallaan. He korjaavat laivojaan ja vaeltelevat metsissä kauppoja hieromassa.
Kun polttopuut eivät ole kalliita, pidetään kajuutat hyvin lämpiminä, ja jos kaupat syksyllä ovat sujuneet hyvin, on tällainen keskeytys työssä hyvin otollinen lepo.
Nivernain Kaunotarta valmistettiin talvehtimiseen. Ruori nostettiin paikaltaan, vara-masto laskettiin välikannelle, ja koko yläkansi tuli vapaaksi leikkiä ja juoksua varten.