Sitten tulivat sekä hän että Grimm Pikku-isän tykö.
Tämä seisoi uudet merisaappaat jalassa, hajasäärin, kuten Thorkelin oli tapana.
Tulija oli kaiketi tuo Herön tyttö, oli parasta esiintyä arvokkaasti.
Hän katsoi merelle, ennustaakseen päivän säätä.
Pikku-Gunn tuli suoraa päätä hänen luoksensa.
Poikanen käännähti hiukan hänestä poispäin ja katsoi jälleen merelle.
— Näyttää siltä, kuin saisimme sumua.
Jotainhan hänen täytyi sanoa.
Silloin meni Pikku-Gunn aivan lähelle häntä. — Kukas sinä olet?
Poika ei vastannut, käännähti vain ja tuijotti häneen.