Hän muisteli elämäänsä Jarlsvikissä ja isäänsä, ja väristys kävi hänen lävitsensä… Ja isoisäänsä hän myöskin muisteli, vanhaa Hesekieliä… Joku oli sanonut että hänellä oli ollut niin hurja luonto, ettei kukaan pystynyt häntä hillitsemään, ja Herran tietä ei hän suinkaan ollut vaeltanut… Lydrik oli sanonut että Pikku-isä tulisi hänen kaltaiseksensa…

Ei, ei, se ei saanut tapahtua! Hän voihki kuin tuskissaan. Nyt tuli Thorkel ja kävi istumaan hänen viereensä. Hänestä poikanen näytti hiukan miettiväiseltä. Hän halusi huvittaa häntä.

Niin kertoi hän sitten keväällä tapahtuneesta haaksirikosta. Suur-Iver oli ollut veljineen vesillä. He olivat nähneet aavelaivan, niin että he kyllä tiesivät mitä oli odotettavissa. Oli pikimusta yö. Pian istuivat he kaikki kuusi aavalla merellä kumoonkaatuneella veneellänsä. Toinen toisensa jälkeen päästi otteensa. Silloin tuli hyöky ja käänsi veneen jälleen pystyyn, ja Suur-Iverin onnistui päästä siihen. Illalla kolmantena vuorokautena ajautui se maihin, mutta sen matkan jälkeen kulki Iver verta syljeksien — niin että olihan siinä tullut miehen osaksi tarpeeksi kovaa kerrakseen,vai mitä sanoi Hesekiel siihen?

Poikanen ei saanut sanaakaan suustansa.

Thorkel loi häneen tutkivan katseen ja alkoi kertoa toisesta haaksirikosta. Täytyihän poika saada hyvälle tuulelle.

Mutta Pikku-isä nousi ja läksi tiehensä.

Tultuaan ylös mäelle täytyi hänen pysähtyä. Hänestä tuntui että hän oli tullut vanhaksi, järkeväksi mieheksi. Niin, hänestä oli, kuin olisi hän suorastaan vanhentunut rannassa istuessaan.

Kun hän tuli sisään, otti isä Hesekiel hänet mukaansa huoneeseensa.
Siellä hän puheli pojan kanssa toiseen tapaan kuin koskaan ennen.

Sillävälin oli Janine ottanut esiin uudet öljyvaatteet, jotka Elin rouva oli lähettänyt Pikku-isälle. Isä Hesekiel oli aamulla ollut kartanossa ja silloin oli päätetty että Pikku-isä saisi seurata nuottakuntaa, joka läksi pyydystämään silliä.

Tietysti oli Pikku-isä siitä mielissään! Mutta hän oli äkkiä käynyt epäluuloiseksi ihmisiä kohtaan, ja hänen iloansa häiritsi ajatus että Elin rouva sillä tavoin tahtoi toimittaa hänet pois, — hän ei saanut seurustella Pikku-Gunnin kanssa.