"Tuntuu minusta kuin olisin hieno neiti, kun minun neitini antavat minulle kätensä", sanoi hän jäljestäpäin hoitajattarelle.
KOLMASTOISTA LUKU.
Kolehti.
"Lucy, Lucy! Luuletteko, että minä saan lähteä kokoukseen tänä iltana? Neljä lähetyssaarnaajaa pitää puheita, se on ilmoituksessa, ja sali on ainoastaan kahden katukulman päässä täältä!"
Greeta tuli aivan hengästyneenä kertomaan uutisiansa kyökkiin, herättäen Lucyn hänen iltapäiväunestaan.
"Voi sitä tyttöä, minkälaista melua!" huudahti Lucy nyrpeänä. "Tietysti sinä saat mennä, jos haluat. Minä kyllä lähden muutamien ystävien luo, mutta tulen aikaisin kotiin."
Kaksi viikkoa oli kulunut siitä kuin Greeta jätti sairashuoneen, ja ensi viikolla hänen piti palata Sundaleen. Hiukset olivat vielä hänelle suurena koettelemuksena, ja käsissä ja käsivarsissa näkyi tulen jättämiä arpia. Mutta hänen hyvä luontonsa näytti olevan palovakuutettu, ja kun Lucy välistä surkutteli häntä, sanoi hän rohkeasti:
"En ole milloinkaan ollut kaunotar, enkä minä aio valittaa. Minä pidän itseni puhtaana ja siistinä enkä huoli muusta."
Nyt hän oli intoa täynnä lähetyskokouksen tähden — eikä ollut kummakaan, sillä hän aikoi ottaa sinne mukaansa säästönsä. Hän oli setelinsä vaihtanut kultaan; sukka oli melkein täynnä hopea- ja kuparirahoja. Kokous alkoi kello 7, mutta jo kuudelta seisoi Greeta kokoushuoneen ulkopuolella odottamassa, että ovet avattaisiin. Säteilevä ilme kasvoissaan hän asettui salin penkille istumaan, uskollisesti pidellen kallista sukkaansa päällysnuttunsa alla, jotta ei mikään pahansuopa ihminen sitä näkisi ja tempaisi hänen kädestään.
Oli paljon väkeä kokouksessa, sillä se oli vuosikokous, ja puhujien joukosta Greeta tunsi muutamia pappeja. Ensimmäisistä puhujista ei hänellä ollut mitään iloa, sillä hän ei ymmärtänyt heidän selostuksiansa ja tiedonantojansa; mutta kun lähetyssaarnaajat rupesivat puhumaan, silloin Greeta todella innokkaasti seurasi esitystä. Hän kuunteli tarkkaavasti joka sanaa. Jos kertomukset huvittivat kuulijoita, nauroi Greetakin sydämmensä pohjasta, jos taas jotakin surullista kerrottiin, täyttyivät hänen silmänsä suurista, raskaista kyynelistä.