Kun nuori prinssi Zémire seurasi isäänsä Persian valtaistuimelle, hän kutsutti luokseen kaikki valtakunnan akateemikot ja sanoi heidän kokoonnuttuaan:

— Tohtori Zeb, opettajani, selitti, että hallitsijoilla olisi vähemmän mahdollisuutta erehtyä, jos menneisyyden esimerkki heitä valistaisi. Sen vuoksi tahdon tutkia kansojen aikakirjoja. Käsken teitä laatimaan maailman historian ja tekemään kaikkenne, että siitä tulisi täydellinen.

Oppineet lupasivat täyttää ruhtinaansa tahdon ja rupesivat heti poistuttuaan työhön. Kahden vuosikymmenen kuluttua he saapuivat taas kuninkaan eteen muassaan karavaani, johon kuului kaksitoista kamelia, jokaisen selässä viisisataa nidettä. Heittäydyttyään maahan valtaistuimen astinlaudan eteen akatemian sihteeri puhui näin:

— Sir, valtakuntamme akateemikoilla on kunnia laskea jalkojenne juureen teidän majesteettinne käskystä laadittu maailman historia. Se käsittää kuusituhatta nidettä sisältäen kaiken, mitä meille on ollut mahdollista koota kansojen elämää ja valtakuntien vaiheita koskevaa. Olemme liittäneet siihen vanhat kronikat, jotka onneksi ovat säilyneet ja olemme valaisseet niitä monilla nooteilla maantieteestä, kronologiasta ja diplomatiasta. Johdannot yksin käsittävät kamelin lastin ja kronikoita kantaa toinen kameli suurella vaivalla.

Kuningas vastasi:

— Hyvät herrat! Kiitän teitä vaivoistanne. Mutta hallitushuolet vievät aikaani suuressa määrässä. Sitä paitsi olen vanhentunut työskennellessänne. Olen tullut, kuten persialainen runoilija sanoo, eloni vaelluksen keskitielle ja otaksuen, että kuolen korkeassa iässä, en järkevästi ajatellen saata toivoa, että minulla olisi aikaa lukea niin laajaa historiaa. Se asetetaan valtakuntani arkistoon. Tehkää siitä lyhennetty laitos, joka paremmin vastaa inhimillisen elämän lyhyyttä.

Persian akateemikot työskentelivät vielä kaksikymmentä vuotta. Sitte he toivat kuninkaalle tuhatviisisataa nidettä kolmella kamelilla.

— Sir, sanoi sihteeri heikolla äänellä, tässä on uusi työmme. Luulemme käsitelleemme kaikkea oleellista.

— Saattaa olla, sanoi kuningas, mutta en lue sitä. Olen vanha. Laajat tehtävät eivät sovi iälleni. Lyhentäkää vielä ja nopeasti.

He viivyttelivät niin vähän, että palasivat jo kymmenen vuoden kuluttua muassaan nuori elefantti, joka kantoi viittäsataa nidettä.