Oppilaat riensivät hänen luokseen ikäänkuin melske olisi heidät herättänyt. Nähdessään sängyn rauniot sankan pölyn peitossa he olivat hämmästyvinään, eivät rientäneet mestarin avuksi, vaan tiedustelivat häneltä, oliko perkele tämän hävityksen aiheuttanut. Mutta mestari huokasi:
— En jaksa enempää; vetäkää minut tästä, minä menehdyn!
He vetivät hänet vihdoin säpäleiden alta, missä hän oli ollut menettää henkensä, ja sijoittivat hänet istumaan seinän varaan. Hän puuskutti, yski, ryki ja virkkoi:
— Lapseni, ellei Herramme Jeesus Kristus olisi tullut avukseni ja tyrkännyt minua takaisin maan päälle äärettömällä voimalla, jonka vaikutuksen näette tässä, olisin tällä hetkellä siinä taivaan piirissä, jota nimitetään kristalliseksi ja ensi-liikkuvaksi. Hänen pyhä Äitinsä ei tahtonut ottaa kuulevaan korvaansa. Pudotessani menetin kolme hammasta, jotka tosin eivät olleet kovin ehjät, mutta tekivät minulle vielä palvelusta. Sitäpaitsi tunnen sietämätöntä kipua oikeassa kupeessani ja käsivarressa, jonka tulee liikuttaa siveltimiä.
— Mestari, virkkoi Apollonius, te olette varmaan saanut jonkin sisäisen vamman, vieläpä sangen pahan. Minä olen havainnut Konstantinopolissa, kapinain aikana, että sisäiset haavat ovat paljoa tuhoisammat kuin ulkonaiset. Mutta älkää huoliko pelätä, minä parannan teidät loitsuilla.
— Sitä varokaa! vastasi ukko. Se olisi synti. Mutta tulkaa lähemmäksi kaikki kolme ja suvaitkaa tehdä minulle palvelusta hieromalla niitä ruumiini kohtia, jotka tuntuvat kipeimmiltä.
Pojat tekivät työtä käskettyä tauoten vasta, kun olivat hieroneet hänen selkänsä ja kylkensä melkein nahattomiksi.
Sitten veikot lähtivät kaupungille kertomaan tarinaansa. Niinpä ei seuraavana päivänä ollutkaan koko Firenzessä miestä, naista eikä lastakaan, joka ei olisi mestari Tafin nähdessään nauranut hänelle vasten silmiä. Eräänä aamuna, kun Buffalmacco kulki Corsoa, messer Guido, herra Cavalcantin poika, joka oli menossa nevoille ampumaan kurkia, pysähdytti ratsunsa, kutsui maalaaja-oppilaan ja heitti hänelle kukkaronsa sanoen:
— Kas tuossa, kelpo Buffalmacco! Juo Epikuroksen ja hänen oppilaittensa terveydeksi.
On huomattava, että messer Guido kuului epikurolaisten lahkoon ja ahkeroi kerätäkseen todisteita Jumalan olemassaoloa vastaan. Hänellä oli tapana sanoa, että ihmisten kuolema on aivan samanlainen kuin eläinten.