"Pysykää Jumalassa ja sanokaa itsellenne: 'Kaikki on hyvää Hänessä.' Varokaa tahtomasta yleistäkään onnea liian voimakkaasti ja tuimasti, koska tahtomiseenne voi helposti pujahtaa jonkinlaista julmuutta. Mutta olkoon yleistä ihmisrakkautta tavoitteleva halunne harras kuin rukous ja lempeä kuin toivo.
"Kaunis on oleva se pyhä pöytä, jossa jokainen saa oikeudenmukaisen osansa ja pöytäseuran jäsenet pesevät toistensa jalkoja. Mutta älkää suinkaan sanoko: 'Minä pystytän väkivalloin tuon pöydän kaupungin kaduille ja julkisille toreille.' Teidän ei pidä kutsua veitsi kädessä veljiänne oikeuden ja laupeuden pitoihin. Tuon pöydän tulee itsestään ilmaantua Marskentälle lempeyden ja hyväntahtoisuuden voimasta.
"Se on oleva ihme. Mutta tietäkää, että ihmeet tapahtuvat ainoastaan uskon ja rakkauden nojalla. Jos olette tottelemattomat isännillenne, tehkää se rakkaudessa. Älkää heitä kahlehtiko, älkää heitä surmatko, vaan sanokaa heille: 'Minä en suinkaan surmaa veljiäni enkä heitä kahlitse.' Kestäkää, kärsikää, alistukaa, tahtokaa sitä, mitä tahtoo Jumala, niin teidän tahtonne tapahtuu maan päällä samoinkuin taivaassa. Se, mikä näyttää pahalta, on pahaa, ja se, mikä näyttää hyvältä, on hyvää. Todellinen paha on ponnistuksessa ja tyytymättömyydessä. Älkäämme ponnistelko, vaan olkaamme tyytyväiset; älkäämme lyökö ilkeitä, jottemme muutu heidän kaltaisikseen.
"Jos olemme onneksemme todella köyhiä, älkäämme tehkö itseämme henkisesti rikkaiksi, älkäämme kiinnittäkö sydäntämme niihin hyvyyksiin, jotka tekevät ihmisen väärämieliseksi ja onnettomaksi. Kärsikäämme vainoa lempein mielin ja olkaamme rakkauden maljoja, jotka muuttavat balsamiksi niihin vuodatetun sapen."
12
RAKKAUDEN SANOJA
Tuomarit käskivät tuoda eteensä pyhän miehen Giovannin kytkettynä siihen, joka oli tuiskannut kreikkalaisen tulen priorien palatsiin. He sanoivat pyhälle miehelle:
— Sinä olet rikoksentekijän kanssa, koska et ole meidän kanssamme.
Sillä jokainen, joka ei ole hyvien kanssa, on pahojen rikostoveri.
Pyhä mies vastasi heille:
— Ihmisten joukossa ei ole hyviä eikä pahoja. Mutta kaikki ovat onnettomia. Ja niitä, joita ei ahdista nälkä ja häpeä, ahdistaa rikkaus ja valta. Vaimosta syntynyt ei voi mitenkään välttää onnettomuuksia, ja ihmisen poika on kuin sairas, joka heittelehtii vuoteessaan lepoa löytämättä, koska ei tahdo laskeutua Jeesuksen ristille, pää orjantappuroihin nojattuna, eikä ollenkaan riemuitse kärsimyksestä. Mutta sittenkin on ilo kärsimyksessä. Ja ne, jotka rakastavat, tietävät sen.