Kun tuo kauhea siirtomaa-aikakausi oli päättynyt, lakattiin sotimasta.
Mutta valtiot ylläpitivät joka tapauksessa sotajoukkoja.
Puhuttuani sinulle niistä seikoista, voin minä halusi mukaan tehdä sinulle selvää nykyisen yhteiskunnan synnystä. Se on kehittynyt edellisestä yhteiskunnasta. Siveellisessä samoin kuin yksilöllisessäkin elämässä kehittyvät muodot toisistaan. Kapitalistinen yhteiskunta synnytti aivan luonnollisesti kollektivistisen yhteiskunnan. Kuluneen aikakauden kahdennenkymmenennen vuosisadan alussa teki teollisuus huomattavan nousun. Sitä vähäpätöistä tuotantoa, minkä saivat aikaan ainoastaan työkalunsa omistavat käsityöläiset, seurasi suurteollisuus, jonka synnytti muuan uusi, merkillinen voima, nim. kapitali. Se oli suuri yhteiskunnallinen edistysaskel.
— Mikä se olikaan taas se suuri yhteiskunnallinen edistysaskel, kysyin minä.
— Kapitalismin valta-aika, vastasi Morin. Se hankki ihmiskunnalle arvaamattoman rikkauden lähteen. Kokoomalla työläiset suuriin joukkoihin ja monistamalla niitten luvun loi se köyhälistön. Tekemällä työläisistä suunnattoman valtion valtiossa, valmisti se niitten vapautumista ja antoi niille keinoja vallan saavuttamiseen.
Sitä valtakautta, joka valmisti tulevaisuudelle niin onnellisia tuloksia, ajattelivat työläiset kuitenkin suurella kauhulla, ja täydellä syyllä muuten, sillä se vaati heidän keskuudestaan lukemattomia uhreja.
Ei ole olemassa mitään yhteiskunnallista etua, joka ei olisi maksanut verta ja kyyneleitä. Kapitalismin valtakausi, joka oli tehnyt rikkaaksi koko maan, oli myöskin saattamaisillaan sen turmioon. Lisättyään tuotantoa suunnattomassa määrässä ei se enää voinutkaan järjestää sitä, vaan päristeli epätoivoisena suurissa vaikeuksissa.
Tiedäthän sinä jotakin kaiketi, toveri, niistä monista taloudellisista vaikeuksista, joita kahdennellakymmenellä vuosisadalla oli voitettavanaan. Kapilistisen valtakauden sadan viimeisen vuoden kuluessa lisäsi tuotannon epäsäännöllisyys ja järjetön kilpailu onnettomuuksia. Kapitalistit ja työnantajat koettivat turhaan jättiläismäisillä liitoilla järjestää tuotantoa ja tukahuttaa kilpailua. Heidän huonosti suunnitellut yrityksensä murskaantuivat kauheihin rossauksiin. Tänä anarkian aikakautena tuli luokkataistelu sokeaksi ja hirvittäväksi. Köyhälistö, jota voittonsa olivat uuvuttaneet yhtä paljo kuin tappionsakin, joka oli murskautunut sen rakennuksen raunioihin, minkä se oli syössyt päänsä yli, jota kamalat sisäiset riitaisuudet raatelivat, ja joka sokeassa vimmassaan sinkahutti luotaan parhaat päällikkönsä ja varmimmat ystävänsä, taisteli pimeydessä ilman järjestystä. Se saavutti sentään tasaisesti yhtämittaa joitain etuja: paremman palkan, lyhemmän työpäivän, yhä suuremman vapauden järjestäytymis- ja yllytystyöhön nähden, valtiovirkain valtauksia, tunnustuksen hämmästyneen yleisen mielipiteen puolelta. Sen luultiin kukistuvan omaan rikkinäisyyteensä ja erehdyksiinsä. Mutta kaikki suuret puolueet ovat rikkinäisiä ja kaikki tekevät ne virheitä. Köyhälistöllä oli olosuhteitten valta puolellaan. Se pääsi vuosisadan lopulla sellaiseen hyvinvointiin, että se takasi yhä paremman tulevaisuuden. Toveri, puolueen täytyy olla vahvan voidakseen panna toimeen vallankumouksen omaksi edukseen. Kuluneen aikakauden kahdennenkymmenennen vuosisadan lopulla oli yleinen asema tullut hyvin suotuisaksi sosialismin kehitykselle. Vuosisadan kuluessa jo yhä pienentyneet vakinaiset sotajoukot poistettiin, vaikka valtion mahtimiehet ja varakas porvaristo vimmatusti tappeli sitä muutosta vastaan; sen saivat aikaan yleisen äänioikeuden perusteella valitut eduskunnat, kaupunkien ja maaseudun väestön mitä ankarimman painostuksen alaisina.
Sotajoukkoja ylläpitäessään ja puolustaessaan eivät valtioitten päälliköt enää ajatelleet niinkään paljo sotia, joita eivät enää pelänneet eivätkä toivoneet, vaan pikemminkin valtion omien köyhälistöjoukkojen kurissapitämistä. Lopuksi heidänkin täytyi myöntyä. Vakinaisten sotajoukkojen sijaan tulivat maanpuolustusjoukot, joissa vallitsi voimakas sosialistinen henki. Eivät he syyttä olleet vastustaneet viimeiseen asti sellaista muutosta. Kun kuningas- ja keisarikuntia ei enää ollut puolustamassa tykit ja kiväärit, kukistuivat niitten hallitusmuodot toinen toisensa jälkeen, ja niitten sijaan tuli tasavaltainen hallitus. Tämän suuren liikkeen ulkopuolelle jäi ainoastaan Englanti, jonka jo aikaisemmin kehittynyttä hallitusmuotoa työläiset pitivät siedettävänä, sekä toiseksi Venäjä, joka oli jäänyt teokratiseksi keisarikunnaksi. Pelättiin, että tsaari joutuisi tasavaltaista Europaa kohtaan samallaisten tunteitten valtaan kuin suuri Katariina Ranskan vallankumouksen johdosta ja alkaisi nostaa sotajoukkoja sitä kukistaakseen. Mutta hänen hallituksensa oli vajonnut sellaiseen heikkouteen ja velttouteen, mikä on mahdollista vaan yksinvallalle. Venäjän köyhälistö yhdessä sivistyneitten luokkien kanssa nousi kapinaan, ja monien hirvittävien murhayritysten ja joukkomurhien jälkeen joutui valta vallankumouksellisille, jotka muuttivat valtiomuodon kansanvaltaiseksi.
Langaton sähköjohto ja telefoni olivat silloin käytännössä toisesta Europan kolkasta toiseen ja niitä oli niin helppo käyttää, että köyhinkin ihminen saattoi puhua mistä tahansa ja kuinka tahansa toiselle ihmiselle vaikka maapallon toiselle puolelle. Kollektivistisia sanoja vallan sateli Moskovan yli. Venäjän talonpojat kuulivat vuoteissaan toveriensa puhetta Marseillesissa ja Berlinissä. Samaan aikaan saatiin käytännössä ilmalaivat ja lentokoneet täysin johdettaviksi. Se oli sama kuin rajojen poistaminen. Mikä merkillisen jännittävä hetki!
Kansakunnat olivat jo vähältä sulaa yhdeksi suureksi ihmiskunnaksi, kun äkkiä niitten sydämessä heräsi eleille valtava isänmaanrakkaus. Kaikissa maissa yhtaikaa alkoi uudelleen viritetty kansallisuususko iskeä salamoita. Kun ei enää ollut kuninkaita, sotajoukkoja eikä aatelistoa, sai tämä liike myrskyisän ja kansanomaisen luonteen. Ranskan tasavalta, Saksan tasavalta, Unkarin tasavalta, Rumanian tasavalta, Italian tasavalta, vieläpä Sveitsin ja Belgiankin tasavallat päättivät kukin yksimielisellä äänestyksellä parlamentissa ja suurissa kansankokouksissa puolustaa kansallista maa-aluetta ja kansallista teollisuutta jokaista vierasta sortoa vastaan. Julaistiin voimakkaita määräyksiä ilmalaivojen salakuljetuksen estämiseksi ja ankaria määräyksiä langatonta sähköjohtoa varten. Kaikkialla järjestettiin uudelleen yleinen asevelvollisuus ja opetettiin vanhojen vakinaisten sotajoukkojen malliin. Uudelleen saatiin nähdä vanhat univormut, saappaat, kypärit ja kenraalien töyhdöt. Parisissa herättivät karhunnahkalakit suurta suosiota. Kaikki myymälänomistajat ja osa työläisiäkin pani ylleen kolmivärisen kokardin. Kaikissa metallitehtaissa valettiin tykkejä ja pansarilevyjä. Odotettiin hirvittäviä sotia.