— Niitä näkyy riippuvan Jouto-Juosepin pirtin seinämällä. Kyllä minä ne saan otetuksi sillä aikaa, kun hän porttia vahtii, virkkoi kumppani.
Miesten mentyä tunsi tullimies suomusten naamaa haittaavan, jonka vuoksi hän päätti mennä joelle peseytymään. Joen ranta oli siksi korkea, että hänen moiselle miehelle kävi kovin vaikeaksi kumartua niin alas, että sai vettä kädellä nostetuksi. Hullunkurista oli nähdä, miten hän huojui ja heilui pysytellessään tasapainossa.
Silloin kaikui hänen korvissaan: — Nyt käskee takavalta. Ruunun puolesta, hei!
Pieni sysäys takaapäin — ja esivallan edustaja pulahti veteen, ennenkuin ennätti ääntäkään päästää. Erittäin tyytyväisenä kepposeensa kiiruhti Simo Hurtta kaupunkiin, lähimäisen talon suojaan. Sieltä nurkan takaa tirkistelivät hänen kalpeat kasvonsa uteliaina joelle päin. Onneksi Varasjoki ei ole syvä. Siinä ei ollut vettä kuin miehen vyötäisiin asti. Hieman räpisteltyään pääsi Juoseppi jaloilleen ja sitten vasta hän oivalsi, että oli ollut hukkumisen vaarassa, ja alkoi sentähden surkeasti voivotella. Miehiä kokoontui kentän puoliselle rannalle, ja sieltä kuului jos joitakin ehdotuksia ja neuvoja, miten Jouto-Juoseppi olisi joesta nostettava.
Jo oli Juoseppi päässyt kuiville ja melkein kaikki vesi hänen vaatteistaan valunut, kun kaupustelijat palasivat kaupungista. Kapakalat olivat todellakin kontin pohjalla ja sieltä ne siirtyivät tullimiehen käsiin. Antaja vielä kehui niitä erittäin hyviksi.
— Kyllä minulla on sittenkin makuisempia tuolla seinällä kuivumassa, suurenteli Juoseppi ja kantoi tyytyväisenä lahjat pirttiinsä. Kauppiaat poistuivat kiireesti.
* * * * *
Lieksan kentällä olivat kokouspäivät kuluneet ahkerissa harjoituksissa. Lomahetkinä olivat kohta alkavat käräjät tavallisena keskustelunaineena. Vallesmannin, Heikki Tanelinpojan, sanottiin kertoneen, että kreivi aikoi kysyttää talonpojilta, suostuisivatko he verojensa kantotavan muuttamiseen ja sen vakinaiseksi panemiseen. Tämä tieto ei ollut miehille mieleen, sillä he pelkäsivät kaikkia muutoksia. Huhu tiesi myös kertoa, että kreivi antaisi nuhdella talonpoikia siitä, että eivät olleet tuoneet riittävästi hirsiä kirkkojen rakentamista varten. Oli nimittäin käsky rakentaa kaksi kirkkoa, toinen luterilaisille, toinen kreikkalaisille. Kreivin sanottiin myös aikovan pakottaa kaikkia, jotka olivat ilmoittauneet kaupungin asujamiksi, pian muuttamaan sinne. Moni heistä asui näet maalla nauttien kaupunkilaisen oikeuksia.
Nämä uutiset kulkivat lisättyinä miehestä mieheen ja paisuivat vihdoin siihen määrään, että saivat mielet kuohuksiin, ja Heikillä oli täysi työ saada tovereitaan tajuamaan, että nämä muutokset ja määräykset olivat kaikkien eduksi, vaikka ne nyt näyttivät tuottavan yksityisille hankaluuksia.
Oli ehditty viimeisen harjoituspäivän iltaan. Jälestä puolen päivän oli ollut ampumaharjoitus eräällä aholla. Päällikkö ratsasti polkua myöten kentälle, jossa hänen tuli julistaa harjoitukset päättyneiksi ja laskea miehet kotiin.