— Voi, Sere, oletko sinäkin täällä? huudahti Iris.
— Täällähän minä olen, ja tänne minä jäänkin, sanoi Sere hymyillen.
Iris loi häneen kysyvän katseen.
— Herra on pyytänyt minua ja Tanelia hoitamaan taloa kuten ennenkin, jatkoi Sere.
Iris kääntyi äkisti isän puoleen.
— Mitä se merkitsee? kysyi hän kiihkeästi.
— Se merkitsee sitä, vastasi isä naurahtaen, — että Metsäpirtti taas on meidän.
— Oi, isä, isä! Minä olen niin iloinen!
Ja Iris syleili rajusti isäänsä.
— Oletko sinä niin rikas? kysyi hän sitten hämmästyneenä.