— Pidän.
— Niin minäkin. Minä tahtoisin mielelläni, että hän olisi paras ystäväni, mutta en tiedä, tahtooko hän. Maili oli ennen paras ystäväni, mutta me riitaannuimme viime syksynä, kun hän sanoi minua turhamaiseksi nukeksi. Ja se ei ole totta. Nyt on Pappilan Maiju paras ystäväni, mutta hän on niin kauhean itsepintainen ja ihailee sitäpaitsi Mailia aivan liiaksi. — Mutta nyt minun täytyy mennä nukkumaan. Hyvää yötä.
Vielä kauan senjälkeen kuin Elsa jo makeasti nukkui, valvoi Iris tuijottaen silmät auki pimeyteen. Hänen sydäntään kivisti. Hän ajatteli Ullaa, hänen vanhempiaan ja kotiaan. — Jospa minullakin olisi koti, isä, äiti! huokasi hän. Iiriläisen kansanlaulun säveleet tulivat taas hänen mieleensä. "Siskoistaan ruusu rukka jäi yksin maailmaan", hyräili hän. Yhtäkkiä hän kohosi istualleen vuoteessa.
— Nyt sen löysin! huusi hän ääneen, — oikean säveleen, näin, juuri näin se oli.
Ja hän lauloi laulun puoliääneen alusta loppuun koskettaen sormillaan näkymättömiä tangentteja peitteellä.
Kuudes luku.
RASKAITA PÄIVIÄ.
Ester erehtyi ennustaessaan, että Stjernfeltit sulkisivat ovensa Irikseltä. Muutaman päivän kuluttua soitti miss Walker puhelimessa Heinoselle ja pyysi, että Iris saisi tulla Ullan luo. Ulla oli hiukan vilustunut ja kaipasi seuraa.
Onnellinen Iris noudatti kutsua. Ullan vanhemmat olivat vierailulla, Ulla ja hän istuivat kahden, pelasivat dominoa ja haimaa, söivät pähkinöitä ja leivoksia ja juttelivat. Miss Walker soitti ja lauloi englantilaisia laulujaan ja tarjosi heille teetä pienestä hopeisesta teekeittiöstä. Se oli hauskin ilta siitä asti kuin Iris oli lähtenyt Metsäpirtistä.
Ja tällaisia hauskoja iltoja tuli useita. Tuon tuostakin pyydettiin Iristä Ullan luo. Ullan vanhemmat olivat usein kutsuissa, ja jotta heidän lemmikillään ei olisi ikävä, hankkivat he hänelle toverin. Kenraalitar, joka alussa oli hiukan peljännyt, ettei Iris olisi sopiva seura hänen huolellisesti kasvatetulle tyttärelleen, rauhoittui nähdessään, kuinka elähyttävästi reipas maalaistyttö vaikutti Ullaan. Joskus kutsuttiin Elsa mukaan, mutta silloin ei tytöillä koskaan ollut niin hauska kuin kahden kesken.