KAARINAN KESÄLOMA
Kirj.
Anni Swan
Porvoossa, Werner Söderström Osakeyhtiö, 1918.
I.
Kaarina Holsti astui ensimmäistä kertaa eläessään sisään sairaalan portista. Pelonsekaisella kunnioituksella hän katseli suurta punaista tiilirakennusta kirkkoineen. Käytävässä, jo heti ovesta sisään tultaessa, lehahti sairaalailma vastaan; nuoresta, kevätilman tuoksua äsken hengittäneestä tytöstä tuntui miltei kaamealta tänä nukutusaineiden, lysolin ja lääkkeiden täyttämä ilmakehä.
— Saako tavata tohtori Holstia? kysyi hän käytävässä liikkuvalta sisarelta.
— Olkaa hyvä, numero 19.
Kaarina avasi oven. Hän oli päättämällä päättänyt olla vahva ja iloinen tavatessaan vanhemmat. Mutta kun hän näki isän kalpeana ja oi, kuinka laihtuneena, kärsivän näköisenä, pettivät hänen voimansa.
— Isä rakas, rakas isä, muuta hän ei saanut itkultaan sanotuksi heittäytyessään syleilemään vuoteella lepäävää isäänsä.