— Kyllä, olen käynyt tanssikoulun.
— Sehän sopii. Silloin voit opettaa tytöille uusimpia tansseja. Tänne tulee tänä kesänä paljon kesävieraita, muun muassa on läänin maaherra ostanut Linnavuoren komean huvilan ja tulee siis myöskin viettämään täällä kesänsä. Toivottavasti pidetään perhetanssiaisia, ja meidän tytöt ovat jo siinä iässä, että voivat ottaa osaa huvituksiin. Väliaikoina voit sitten auttaa minua kasvitarhassa.
Kaarina tunsi päätään huimaisevan. Ruotsia, saksaa, laskentoa, soittoa, tanssia, kasvitarhanhoitoa! Sehän oli hirveätä!
— Pelkäänpä, etten kykene suorittamaan kaikkia luettelemianne tehtäviä, sopersi hän.
— Miksi ei, ryhtyi kunnallisneuvos puheeseen, palkkahan on hyvä, sata markkaa noin nuorelle tytölle on jo melkein liikaa. Sillä pitää osata toimittaa paljon.
Kaarina punastui hiusmartoa myöten. Hyi sentään, tämmöistä hän ei ollut saattanut kuvitellakaan. Hän tunsi ensimmäisen kerran elämässään olevansa toisen palkkalainen. Kyynelet pyrkivät silmiin, hän pelkäsi purskahtavansa itkuun. Onneksi pelasti hemmoteltu Ralle tilanteen. Hän juoksi parkuen sisään, Manne oli tehnyt hänelle pahaa. Manne kutsuttiin sisään ja ilmoitti, että Ralle oli käynyt puodissa näpistämässä rusinoita ja että hän oli antanut pojalle tukkapöllyä. Kunnallisneuvos läimähytti molemmille pojille korvapuustin, Rallelle, koska hän oli luvatta käynyt myymälässä ja Mannelle, koska hän oli kiusannut Rallea. Ralle juoksi täyttä kurkkua huutaen äitinsä turviin.
— Eihän tätä tämmöistä melua jaksa kuunnella, huudahti Iisa kärsimättömästi. Tule pois, Sikke, mennään noutamaan postia. Minä lupasin tavata Hiljan postitoimiston ulkopuolella.
Tytöt riensivät ulos, ja heidän seurassaan uskalsi Kaarinakin hiipiä pois huoneesta. Hänen oli miltei mahdoton kauemmin hillitä liikutustaan. Jäätyään yksin tyttöjen yhteiseen huoneeseen hän heittäytyi istumaan ja purskahti itkuun.
Hirveätä! Hän ei mitenkään voinut, ei jaksanut jäädä tänne. Huh, sellaisia tylyjä, vastenmielisiä ihmisiä!
— Ei, ei, kuiskasi hän, minä lähden pois täältä. Jo huomispäivänä matkustan, sanon, etten kykene täyttämään kaikkia tehtäviä.