Martta hillitsi heti oman surunsa nähdessään sisaren liikutuksen.
— Täytyy keksiä jokin keino, sanoi hän, — älä tätä niin raskaasti ota.
Minna pysähtyi kävelyssään.
— Onko jotain keinoa?
Martta katseli miettivänä eteensä.
— Luuletko, että herra Hassel tai ehkä Ulrik Schöring?
Minna iski häneen säihkyvän katseen.
— Ei milloinkaan, sanoi hän kiivaasti. — Kuinka voit sellaista ajatellakaan!
— Minä vain arvelin — lainaksi tietysti.
— Herra Hassel on meille aivan vieras, ja Ulrik serkku on itse köyhä. Senhän tiedät.