Liisi mutisi jotain ennakkoaavistuksista ja jatkoi Hohenstaufien sukuluetteloa.
Ullan kasvot olivat jälleen kirkastuneet. Hän kääntyi Martan puoleen, joka istui parsimassa pesusta vastatulleita vaatteita.
— Luuletko, että Tyyra on huvittunut nukeista?
— Eiköhän, tuonikäiset tytöt leikkivät kyllä vielä nukeilla.
— Minun täytyy panna toimeen suursiivous nukkekaapissani, mutisi Ulla ja juoksi lastenhuoneeseen. Siellä istui Lotti jo täydessä siivouspuuhassa.
— Sinä saat siistiä oman puolesi, sanoi hän kipakasti Ullalle. Ja kauheassa siivossa se onkin.
— Niinpä näkyy olevan, myönteli Ulla hämillään. Hän ei moneen päivään ollut huolehtinut nukeistaan. Siellä ne venyivät nukkekaapin yläkerrassa hyljättyinä ja risaisina.
— Berengarian toinen jalka on poikki, sanoi Lotti moittivasti.
— Se on Laurin vika. Annoin poikien ottaa sen valkonaamaiseksi tytöksi, kun he olivat intiaanisilla. Ja tietysti he sen rikkoivat.
— Antaakin nukkensa pojille! puuskahti Lotti halveksivasti.