— Päivää, Mark, huusi hän hengästyneenä nopeasta juoksusta. Aiotko meille?
— En, kuului ynseä vastaus.
Ulla alkoi astua rinnan hänen kanssaan. Mark rypisti silmäkulmiaan.
— Minne tämä tie vie? kysyi hän hetkisen kuluttua Ullalta.
— Se vie kylään.
— Onko siellä poliisia?
— Poliisia?
Ulla oli hämmästyksen ilmikuva. Jännittyneenä hän katseli poikaa. Tämä heitti päänsä taaksepäin ja luoden mustat silmänsä tuikeasti Ullaan hän sanoi:
— Minä en tahdo nähdä poliisia. Minä olen karkumatkalla.
— Karkumatkalla! Oletko sinä karannut?