— Pyydä Mimmiä keittämään kahvia. Se virkistää, huusi hän Tyyran jälkeen.
Sisällä Jojun makuuhuoneessa oli hiljaista.
Noora piteli Jojua kädestä ja odotti hänen puhuvan.
Kesti hetkinen, ennenkuin Joju sai sanotuksi asiansa. Viimein hän kuiskasi:
— Minä tahtoisin Pikkupappilaan.
— Mutta, Joju, ethän pyri meiltä pois? — Noora asetti kätensä pojan valtimolle. Hourailiko hän?
— Minä ikävöin sinne, puhui Joju hitaasti — olen jo kauan ikävöinyt.
— Eikö sinun ole hyvä täällä? Olemme koettaneet hoitaa sinua niin hyvin kuin olemme ymmärtäneet.
Joju jatkoi sairaan itsepintaisuudella ajatusjuoksuaan.
— Minulla oli siellä silloin kaksi vuotta sitten niin hauskaa. Tulin paljon terveemmäksi. Siellä on rauhallista. Minä tahdon kuulla Anna tädin soittavan iltavirttä. Ja Lotti voisi istua vuoteeni ääressä.