— Olen niin pahoillani, niin kovin pahoillani. En koskaan enää myöhästy tunnilta, Noora äiti.
Hän astui nopeasti Nooran luo ja painoi anteeksipyytävän suudelman hänen kädelleen.
— Hyvä on, sanoi Noora. Mene nyt.
Mark suoristi ryhtiään. Hän oli huomannut kärsimättömän ilmeen kasvatusäidin tummissa silmissä.
— Minä olen hänelle vastenmielinen, ajatteli hän. Mutta miksi?
KOLMASTOISTA LUKU.
Johanna täti seisoi piparkakkuvormu kädessä leivinpöydän ääressä.
— Rakel, Rakel! No missä se tyttö taas viipyy? Rakel!
Rakel tuli juoksujalkaa.
— Voitele pian pellit. Ja vedä hiilet uunista. Piparkakut ovat tuossa tuokiossa leivotut. Mitä kello on?