Henrikin luo! Hänen täytyi heti päästä Henrikin luo! Heti!
Riippuovien alapuolelle kuuli hän autofonin äänen, joka muulloin tiedotti A 15:n juhlallisuuksista.
"Kansalaisia pyydetään rauhoittumaan! A 15 on täysin turvassa. Että K 29:ssä, G 12:ssa ja J 9:ssä olisi nähty revontulia, on väärä tieto. Meillä on nyt keino ilmiötä vastaan. Sen on keksinyt kansalaisemme Henrik 25534, aikaisemmin 19530! Jos Yleisen ja Salaisen Viraston määräyksiä tarkkaan noudatetaan, ei sen suhteen ole enää mitään pelättävänä!"
Ilmoitus rauhoitti Alfredia hieman. Kiihkeä sydämentykytys alkoi asettua. Hän alkoi taas eroittaa elämän ympärillään.
Kotimatkallaan sai hän vielä kaksi ilmoitusta. Talonpojat olivat jo aloittaneet clostridiumviljelyksen kaupungin ympäristössä, ja Numero 50000 oli päättänyt järjestää kolmeksi päiväksi sadetta alkaen huomisaamusta. Kansalaiset voisivat siis olla maltillisia…
Laboratoriossa tapasi hän Henrikin samassa kuumeisessa työinnossa, joka eilisestä saakka oli hänessä näkynyt. Tämän tästä ilmoitti puhelin tai lasinen valokuutio uutisia laboratoriosta. Sitä varten seisoi Helios poika kuulotorven ääressä ja vastaili rauhallisesti kysymyksiin:
"Mestari pyytää ilmoittaa, että kaikki käy hyvin. Ei tarvitse olla huolissaan."
"Siinäpä sinä vihdoinkin olet!" kääntyi vanhus oppilaansa puoleen. "Tulin juuri ulkoa. Maja-asukkaat tekevät työtä erinomaisesti. Kahden viikon kuluttua on bakteerilinja kaupungin ympärillä valmis!"
"Numero 50000 järjestää huomisesta lähtien sadetta…" Niin huonovointisiksi kuin vielä itsensä tunsikin alkoi Alfred heti käydä työhön käsiksi.
"Tiedän sen. Olen sen itse saanut aikaan! Kuuluuko mitään uutta?
Minulla ei ole ollut aikaa lähemmin kysellä!"