He heristivät nyrkkejään taivasta kohti, haukkoivat ilmaa ja ärjyivät. Ilman täytti ainoastaan kaamea, mielipuolinen ulvonta, synkät kiroukset, kirkuminen ja voivotus…
He raivosivat ja läähättivät… tuskassa, epäilyksessä, kuolemanhädässä ja elämänhimossa…
Mutta heidän yläpuolellaan väijyi… suloisesti houkuttelevana… kuolema… keinuen nyt jalokivisäihkyssä ja tähtiloisteessa…
IX. PAKOKAUHU.
Heti harmaan aamun sarastaessa huusivat suuret autofonit kaikista säätykuntien ravintoloista ja julkisista rakennuksista rauhoittavia tiedoituksia. Ennen kaikkea ilmoitettiin, että jokaisen, joka halusi lähteä pois A 15:stä, oli tehtävä se rauhallisesti ja hyvässä järjestyksessä ja vähintään tuntia ennen ilmoittauduttava suuressa ilmalaivahallissa. Matkatavaraa ei saisi ottaa mukaan liikennettä rasittamaan. Sitä vastoin oli yksityisarachnioitten käyttäminen sallittu, riippuen niitten omistajista. Kansalaisten korkea sivistys — lausuttiin myös kehoituksissa — takaisi kyllä, ettei mitään häikäilemättömyyttä ilmaantuisi…
Siitä huolimatta vallitsi niiden välillä, jotka tahtoivat paeta ilmalaivoilla, jo varhain kiihkeä kamppailu jättiläissuuressa hallissa, joka sijaitsi kaupungin yllä kohoavassa suuressa tornissa. Jokainen koetti ensimäisenä päästä käsiksi ilmalaivoihin.
Sulkemalla hissit oli hetkeksi koetettu pidättää kansanjoukkoa. Mutta silloin oli se kiipeillyt ylös viistoja portaita myöten, joita muuten käytettiin ainoastaan hissien korjaustöiden aikoina. Joukkoa virtasi kuin tulipalo olisi ollut kintereillä.
Ylhäällä nousulaatoilla tungeksi kansalaisia. Kiellosta huolimatta oli jokainen laahannut mukaansa kalleuksiaan. Heikoissa käsivarsissa riippui lapsia huutaen korkeilla, kimeillä äänillään. Suuret aurinkoverhot valonheittäjäpeileineen välkkyivät yli ylpeästi työntyvien, kaljujen päitten muodostaman virran. Naisten tähtikoristeet riippuivat repaleisina alas selkiä pitkin, tarttuivat ohikulkijoihin, repeytyivät yhä ja putoilivat.
Joku puhui sivistyksestä… hienotunteisuudesta… eihän tarvinnut hätäillä, koska ilmalaivoja oli kyllä tarpeeksi…
Hänet huudettiin alas. Hänet uhattiin heittää yli kaiteiden alas syvyyteen kadulle. Oltiin puristuksessa, valiteltiin, vaatteet repeytyivät.