"Tänne!" ärjyi hän. "Käykää tänne hänen kimppuunsa!"
Vaahto juoksi hänen huuliltaan. Viime yönä oli pelko tehnyt hänet mielettömäksi.
Hän tempasi eräästä rattaasta aluminiumremmin heiluttaen sitä ilmassa.
Äkkiä alkoi hän nauraa kaameasti, räikeästi ja osotti säiliötä.
"Tuo tuolla… tuo peto! Antaa pedon syödä hänet!"
Hänen seuralaisensa ilmaisivat hyväksymisensä huutaen ja ulvoen:
"Päästäköön hän sen irti!"
Henrik sysättiin säiliön viereen.
Hän ponnisteli vastaan… puhui… vannoi…
Häntä ei kuunneltu.
Silloin kuuli hän vihellyksen päänsä päällä. Valkea aluminiumkieruma suhahti ilmassa ja sattui piiteräkseen päästäen kimeän sävelen.