Tänne eivät he voineet jäädä. Hänen tuhoutuneissa huoneissaan asui tulisieluja.
Ehkä jo muuallakin kaupungissa!
Silloin virkahti Alfred äkkiä, kuin toisen ajatuksia seuraten:
"Arachnio… mestari… arachnio!"
Vanha mies viivytteli hetken.
Minne he pakenisivat?
Pakoon kuolemaa, jonka hän juuri oli nähnyt lähestyvän! Häntä väsytti.
Mutta nuori mies ojensi kätensä pyytäen häntä kohti.
"Ellette haluakaan tehdä sitä omasta puolestanne, niin ajatelkaa Ainea… pelastakaa ainakin hänet, mestari!" Hänen epätoivoinen katseensa pyysi, sillä hän ei kyennyt enempää puhumaan.
Vanhus hengitti raskaasti.