"Minä ajattelin…"
"Anteeksi…. me tiedämme teidän salaisista tutkimuksistanne!" kävi Gustajo vanhan miehen kimppuun kuin kirveellä. "Olen valtuutettu ottamaan vastaan jokaisen selityksen………Salaisella Virastolla on, kuten tiedätte, oikeus ja velvollisuus huolehtia kaikista sivistysvastaisista liikkeistä."
Henrik katseli vastustajaansa hiukan hämmästyneenä. Hän olisi voinut tehdä monenlaisia kysymyksiä mitä tietoja Salainen Virasto yleensä tahtoi hänen töistään. Mutta hän oli täysin vakuutettu, ettei hän tältä virkamieheltä, joka oli tunnettu kaupungissa lurjukseksi, saisi mitään tietää. Tietoisena hyvistä tarkoitusperistään hän kuitenkin vastasi sangen rauhallisena:
"Minun työni eivät ole sivistysvihamielisiä. Muuten aion joka tapauksessa mennä huomenna numero 50000:n luo!"
"Me" — vieras löi mahtavasti rintaansa — "me toivomme, että te ette mene numero 50000:n luo!"
"Jos näen hyväksi, menen siitä huolimatta!"
Gustajo huiskautti kättään. "Sepä saadaan nähdä!… Ennen kaikkea, miksi teette näitä tutkimuksia?"
Oppinut harkitsi.
Pitäisikö hänen tälle miehelle, jolla tosin oli tieteilijän julkinen arvo, mutta joka oli ollut jo useita vuosia vain Salaisen Viraston asiantuntija ja neuvonantaja, pitäisikö hänen tälle miehelle kaikkein ensiksi ilmoittaa huolensa.
Oliko se viisasta?