Virkeinä ja iloisina tytöt painalsivat kotiin.
Hyvää tekivät aurinko ja vesi pitkin kesää Pyrylle. Iho ruskettui, silmä kirkastui, ja voimaa lisääntyi talvenkin varaksi. Ja hyvää ne tekivät muutenkin: avartui sydän ja tajusi mieli, että ei ole rakkautta vain kodin piiriin rajoittaminen.
VI.
Ilta Satukannaksella.
Georg ja Birger Borg pistäytyivät Kaarilassa. He olivat kaukaisia serkkuja, eivätkä he olleet nähneet tyttöjä eivätkä tytöt heitä sen jälkeen kun aivan pieninä. Ja he suuresti ihmettelivät tyttöjen "venymistä". Sitten he saivat olla Jorina ja Birinä, sillä Kaarilan tytöthän eivät käyttäneet oikeita nimiä.
— Miksi he olivat Pyry, Polle, Ter, Kreets ja Untuva? — utelivat pojat.
Kotinimet, mistä ne ovatkaan alkuisin! Sitä on vaikea välistä arvata.
Pyry nyt oli pelkkää pyryä, ja Pollenkin huomasi helposti johtuneeksi pitkistä sääristä. Ihan pienenä oli häntä sanottu "Tähtisilmäksi".
"Se sopisi nytkin", ilmoitti Jori.
"Sopisi hän Keltaruusuksikin!"