Kymmenes kohtaus.
Antti (yksin). Minun täytyy siis mennä saamaan asianajajan, puolustamaan oikeuttani.
Yhdestoista kohtaus.
Waltter. Henrika. Kati (lyhti kädessä) ja Antti.
Henrika. Jättäkää minut, Waltter. Isäni ja äitini tulevat heti, me olemme matkalla tätini luo iltaiselle. He ovat käskeneet minun astua edellänsä, paetkaa nyt heti.
Antti. Pitääkö minun, herra, sammuttaa lyhti?
Waltter. Ei, ei, silloin minä kadottaisin ilon häntä nähdä. Ihana Henrika, koska nyt olemme sattuneet vastakkain, salli minun, minä rukoilen…
Henrika. Ei, ei, paetkaa, minua vapisuuttaa.
Waltter. Pelkäättekö te sitä joka teitä niin rakastaa.
Henrika. Minä en pelkää koko maailmassa ketään niin kuin teitä, ja te tunnette mintähden.