Yhdeksäs kohtaus.
Antti ja Patelin.
H. Patelin. Noh, tuon lurjuksen minä tunnen. Sinähän se olet minun palveliani Katin sulhanen.
Antti. Minähän se olen, herra, minä.
H. Patelin. Te olitte kaksi veljestä, jotka minä pelastin vankeudesta.
Toinen teistä jätti minulle maksamatta.
Antti. Se oli veljeni.
H. Patelin. Te olitte sairaat lähtemään vankeudesta ja toinen teistä kuoli.
Antti. Minä se en ollut.
H. Patelin. Kyllähän minä sen näen.
Antti. Minä olin kuitenki paljon kipiämpi kuin veljeni. Mutta sanalla sanoen, minä tulin teitä pyytämään ajamaan minulle asiaa isäntääni vastaan.