Kati. Se haava jonka hän sanoo olevan päässään on antanut meille varman aseen, jolla pakottaa herra Wilhelmin suostumaan poikansa naimiseen teidän tyttärenne kanssa. Ettekö te ole sillä palkittu.
H. Patelin. Voisko se olla mahdollista?
Kati. Antti on sanonut tuomarille menevänsä tohtoriin leikkuuttamaan loukkaustansa. Hän on kuollut leikkauksesta, ja se on herra Wilhelm joka siis hänen on tappanut.
H. Patelin. Noh! Nyt minä näen koko teidän laitoksenne.
Kati. Odottakaa meitä vaan, minä menen pyytämään tuomarilta oikeutta.
(Menee).
Kuudes kohtaus.
Patelin (yksin). Todellaki, se jonka hän nyt saa nähdä, saattaa hänen uskomaan että Antti on kuollut. Ja onneksi herra Wilhelm on itse syyttänyt itsensä. Se on totta että tämä paimen on suuri konna, hän on aina petellyt minua, joka toisinaan pettelen muita, mutta sen minä suon hänelle anteeksi, jos hänen kauttansa saan tyttäreni rikkaasen naimiseen.
Seitsemäs kohtaus.
H. Patelin. H. Bärttylin. Kati.