— En voi, he eivät usko minua.
— Älä siitä välitä. Sanonko sinulle, mitä Jesus teki, kun ihmiset eivät häntä uskoneet?
— Sanoiko hän heille kahdesti?
— Hän teki enemmän, Ruth. Hän paransi sairaan miehen uskottomille ihmisille todistukseksi, että hänellä oli valta, ettei hän ollut mikään petturi, ja että hän voi antaa synnit anteeksi.
— Mutta minä en voi todistaa, Lizzie.
— Et nyt, mutta jos tahdot olla Jesuksen kaltainen, täytyy sinun tehdä mitä voit, välittämättä siitä mitä he sanovat. Sano tyyneesti se, mitä olet minulle sanonut, ehkä Jumala lähettää todistuksenkin, ja jos ei, koettelee hän sinun kärsivällisyyttäsi. Teetkö nyt niin?
— Kyllä, jos hän auttaa minua.
— Rukoilkaamme sitä, rakas Ruth.
Hetken perästä meni Ruth kouluhuoneeseen Janen luo ja sanoi:
— Jane, minä en repinyt sinun vihkoasi. Hyllyllesi panin sen kartan, jonka lainasit minulle; muistat kai että annoit sen eilen ja nyt se on paikallaan. Sinun täytyy uskoa minua.