— Toivoisin, että olisin voinut tehdä sen paremmin, rakas Alice. Kunpa minä olisin saanut paremman kasvatuksen!
— Ei, ei, Debby, en tahtoisi sinua hituistakaan toisenlaiseksi — sanoi hän suudellen häntä ja silitellen vanhuksen kasvoja, ja lisäsi: Pelkäisin ehkä sinua, jos olisit oppineempi, etkä silloin olisi minun vanha, rakas Debbyni.
Alicen mentyä jäi Debby miettimään. Hän oli lukenut tuon kirjeen kolme vuotta sitten, ja hän koetti saada selville, kasvoiko Alice todellakin sellaiseksi, kuin hänen äitinsä toivoi ja Debby myöskin.
Debby oli, kuten luulemme lukijan jo huomanneen, ymmärtäväinen ja terävä-älyinen nainen. Hän oli huomannut, ettei suurikaan suru aina jätä kovin syvää vaikutusta sellaisiin luonteisiin, kuin Alicen oli. Se voi olla raju, mutta se haihtuu usein jättämättä pysyvämpiä jälkiä.
Hän iloitsi vilpittömästi kuullessaan Alicen perinnöstä. Olisi melkein luullut sen uutisen päinvastoin häntä peloittavan. Mutta Debyn mielestä liittyi rikkauteen niin suuri vastuunalaisuus, ettei hän luullut kenenkään voivan sitä taakkaa ajattelemattomasi kantaa. Sen lisäksi hän oli varma, että Alice miss Longin hoidossa saisi oikean käsityksen sen taakan painosta ja tulisi johdetuksi hänen luokseen, jolta voimia tulee.
Pääasia oli, ettei Alice unohtaisi "pelätä," kuten Debby oli hänelle sanonut, ja että hän pitäisi lupauksensa. Lopun jätti Debby Jumalan haltuun.
Alice matkusti, jättäen yleisen kaipauksen "kotiin", kuten hänen oli tapana nimittää koulua, ja sai lähtiessään monta varoitusta, että hän kirjoittaisi hyvin pian.
YHDESTOISTA LUKU.
Kilpailu.
Pelkään, ettei Jana Harding ole ensimäisen tutustumisemme jälkeen paljon edistynyt. Hän on kyllä kasvanut ja muutamien mielestä on hän ensi näkemältä kauniskin. Soitossa on hän edistynyt aika tavalla. Muuta parannusta ei ole tullut. Toisinaan näyttää hän pitävän Ruthista, mutta sekin on vaan itsekästä, Ruthin avuliaisuuden hyväkseen käyttämistä, sillä hänen poissa ollessaan sanoo hän, ettei hän ymmärrä, missä suhteessa Ruth olisi toisia parempi, ja että hänen hyvyydestään pidetään liian suurta melua.