Koski: Te ette tunne viinan voimaa, ja senvuoksi on teidän hyvä puhua. Jos tietäisitte, kuinka monta kertaa olen päättänyt, etten ikinä enää pulloon koske, mutta yhtä monta kertaa minä olen nuo päätökset rikkonut niinkuin valanikin, josta äsken puhuin. — Ja sitä paitsi en minä voi enää elää ilman viinaa.
Tuulos: Te voitte. Monta on viinaan kuollut, mutta ei kukaan ole vielä viinan puutteesta menehtynyt. — Ettekö ole koskaan etsinyt apua taisteluissanne?
Koski: Mistä?
Tuulos: Ylhäältä. Häneltä, joka kaikkien oikea isä on, yksin juomarinkin.
Koski: Ei sitä sieltä ole saatavissa. Ei ylhäälle voi pyrkiä se, jota vaan vetää alaspäin.
Tuulos: Löytyy keino, joka estää teitä vajoamasta.
Koski: Mikä se olisi?
Tuulos: Rukous.
Koski: Sitä en tunne.
Tuulos: Teidän täytyy se tuntea. Teidän täytyy rukoilla voimia Jumalalta. Hän yksin auttaa teitä.