"Mr. Carr on ovella ja tahtoo välttämättömästi tavata teidän ylhäisyyttänne. Sanoo asiansa olevan kiireellinen."
"Ilmoittakaa tulevani kuistille puhumaan hänen kanssaan", vastasi presidentti.
Hän kääntyi ikkunaan ja työnsi sen auki, astuakseen ulos.
Kerron signorinan omilla sanoilla, mitä sitten tapahtui. —
"Juuri silloin kuulimme nelistävien ratsujen töminää. Presidentti pysähtyi ja virkahti:
"'Kas, mitä nyt?'
"Sitten kajahti huuto ja yhteislaukaus, ja minä kuulin everstin äänen luikkaavan:
"'Aseet alas, nopeasti, sanon minä, taikka olette kuoleman omat!'
"Presidentti astui vikkelästi lattian yli kirjoituspöytänsä ääreen, sieppasi revolverin, meni jälleen ikkunan luo, astui siitä ulos ja hävisi sanaakaan virkkamatta. En eroittanut edes hänen askeleitaan kuistilta.
"Kuulin vieläkin laukauksen — sitten miehiä ryntäämässä ovelle. Eversti syöksyi sisään miekka ja revolveri käsissään. Häntä seurasi kymmenkunta muuta.