Eräänä päivänä tuli Sapt huoneeseeni. Hän viskasi jonkin kirjeen eteeni ja sanoi:
»Se on teille. Minusta se näyttää olevan naisen käsialaa. Mutta ennenkuin sen avaatte, on minulla jotakin kerrottavana teille.»
»Mitä sitten?»
»Kuningas on Zendan linnassa», hän sanoi.
»Mistä sen tiedätte?»
»Siitä, että puolet Michaelin kuusikosta on siellä. Olen tutkistellut asiaa, ja siellä ne kaikki kolme ovat — Lauengram, Krafstéin ja nuori Rupert Hentzau — sanalla sanoen kaikkein suurenmoisimmat hirtehiset koko Ruritanian maassa!»
»Entä sitten?»
»Fritz tahtoo, että lähtisitte marssimaan linnaa vastaan ratsu- ja jalkaväen sekä tykistön kera.»
»Ja käydä naaraamaan linnan vallihautaa?»
»Niin, siksi se kai kävisi», myönsi Sapt. »Mutta kuninkaan ruumista emme siitä kuitenkaan löytäisi.»