— Siis on rakkaus siinä, että väkevän tulee voittaa heikko?
— Epäilemättä.
— Mutta väkeväthän ristiinnaulitsivat Herramme Jeesuksen Kristuksen! — sanoi diakoni kiihkeästi.
— Siinäpä se juuri onkin, etteivät häntä ristiinnaulinneet väkevät, vaan heikot. Inhimillinen kulttuuri on heikontanut ja pyrkii tekemään ihan tyhjäksi olemassaolon taistelun ja luonnollisen valinnan; siitä johtuu, että heikot ovat tavattomasti lisääntyneet ja päässeet väkevistä voitolle. Kuvitelkaapa, että teidän onnistuisi juurruttaa mehiläisiin humaanisia aatteita niiden ollessa muokkaamattomassa, alkeellisessa tilassa. Mitä siitä seuraisi? Kuhnurit, jotka ovat tapettavat, jäisivät eloon, söisivät hunajan ja alkaisivat turmella ja tappaa naarasmehiläisiä — ja tuloksena olisi, että heikot saisivat vallan väkevistä ja viimemainitut huononisivat suvustaan. Aivan samaa tapahtuu nykyisin ihmiskunnassa: heikot sortavat väkeviä. Villikansoilla, jotka eivät vielä ole joutuneet kosketuksiin kulttuurin kanssa, kulkee väkevin, viisain ja kaikkein siveellisin etumaisena; hän on päämies ja käskijä. Mutta me kulttuuri-ihmiset olemme ristiinnaulinneet Kristuksen ja ristiinnaulitsemme hänet yhä edelleen. Meiltä siis puuttuu jotakin… Ja tämä "jokin" meidän on saatava itsessämme uudelleen eleille, muuten ei tule loppua näistä väärinkäsityksistä.
— Mutta minkä tunnusmerkin nojalla voitte eroittaa väkevät heikoista?
— Tunnusmerkkeinä ovat tietäminen ja silminnähtävyys. Tuberkeli- ja lymfaattiset sairaat tuntee heidän taudeistaan, siveettömät ja mielenvikaiset taas teoistaan.
— Mutta onhan mahdollista erehtyä?
— Kyllä; mutta turhaa on pelätä jalkojen kastumista, jos kerran vedentulva uhkaa.
— Se on filosofiaa, — huomautti diakoni naurahtaen.
— Ei laisinkaan. Te olette siinä määrin seminaarillisen filosofianne tärvelemä, että tahdotte kaikessa nähdä pelkästään sumua. Abstraktiset tieteet, joita teidän nuori päänne on täyteen ahdettu, ovatkin abstraktisia nimeltään juuri sentähden, että ne abstrahoivat, vetävät järkenne pois silminnähtävyydestä. Katsokaa pirua suoraan silmiin, ja jos hän on piru, niin sanokaa sitä myös piruksi älkääkä tuppautuko Kantin tai Hegelin luo saadaksenne selityksiä.