— Daria hyvä, onkohan siellä päivällinen joutunut…
Huononlaisen ja puhtaudeltaan epäiltävän päivällisen syötyään Andrei Jefimitsh mittailee edes takasin huoneitaan, kädet ristittyinä rinnalle, ja miettii. Kello lyö neljä, sitten viisi, hän yhä kävelee ja miettii. Tuon tuostakin narahtaa kyökin ovi ja Darian punainen, uninen naama tulee näkyviin.
— Andrei Jefimitsh, joko saa tuoda olutta? kysyy hän huolestuneena.
— Ei, antaa vielä olla … vastaa Andrei Jefimitsh. — Minä varron … minä varron…
Illansuussa tulee tavallisesti postimestari, Mihail Averjanitsh, ainoa henkilö koko kaupungissa, jonka seura Andrei Jefimitshistä ei tunnu rasittavalta. Mihail Averjanitsh oli ammoin sitten mahdottoman rikas tilanomistaja ja palveli ratsuväessä, vaan joutui sitten häviöön ja rupesi hädän pakottamana postiviraston palvelukseen. Hän on reippaan ja verevän näköinen vanhus, poskipartansa uhkea ja harmaa, olentonsa mieluinen ja äänensä kova ja miellyttävä. Hän on hyväsydäminen ja tunteikas, vaan tuittupäinen. Kun joku postissakävijöistä inttää vastaan, on erimieltä hänen kanssaan tahi rupee muuten vaan mukisemaan, niin Mihail Averjanitsh lennähtää punaiseksi, vapisee koko ruumiissaan ja ärjäsee ukkosen äänellä: "Suu kiinni!" jotenka postitoimistosta jo aikoja sitten on vakaantunut maine semmoisena laitoksena, jossa ei leikkiä suvaita. Mihael Averjanitsh kunnioittaa ja rakastaa Andrei Jefimitshiä hänen valistuneisuutensa ja ylevähenkisyytensä takia, muita kohtaan on hän kopea kuten alaisilleen ainakin.
— Tässä olen minäkin! virkkaa hän tullessaan Andrei Jefimitshin luo. —
Hyvää iltaa, ystäväiseni! Olette kai jo kyllästynyt minuun, vai kuinka?
— Päinvastoin, minä olen varsin iloinen, vastaa tohtori. — Olen aina iloinen milloin te tulette.
Ystävykset istuvat työhuoneen sohvaan ja polttelevat jonkun aikaa ääneti.
— Daria hyvä, olisikohan siellä olutta! virkkaa Andrei Jefimitsh.
Ensimäisen pullon juovat he niinikään ääneti: tohtori miettiväisenä, Mihail Averjanitsh sen sijaan ilon, mieleninnon paiste otsallaan, kuten henkilö, jolla on jotakin hyvin hauskaa kerrottavana. Keskustelun alottaa aina tohtori.