"Tarkoitat siis, että ystäviäkin pitää ohjaaman?" lausui Mari.
"Kun ystävät ovat taitamattomia, niin."
"Sehän kai onkin todellisen ystävyyden tunnusmerkki, että ystävät ovat toinen toisellensa avulliset. Virkki kantaa sinua selässänsä ja juoksee sinun rekesi edellä kilpa-ajoradalla — ja sinä ohjaat häntä, kun hän vikuroitsee."
"Ja ruokin ja juotan ja hoidan häntä."
"Ethän aivo lähteä Virkillä kilpa-ajolle?" kysyi Mari.
"Luultavasti en, koska en tiedä kelpaako Virkki kilpajuoksiaksi."
"Mutta jos kelpaisi, menisitkös sitte?"
"Miksen menisi. Ainahan on hauska voittaa."
"Sittehän sinun täytyy Virkkiä kurittaa ja vaivata ja rääkätä."
"Hyvä Hevonen ei pane sitä pahaksensa, kun sillä ajaa, vaikka välin huikeamminkin. Ja ilman harjoittamista tuskin mikään hevonen voittanee radalla. Mutta vaivaamalla ja rääkkäämällä ei mikään hevonen tule kelvolliseksi voittoon."