Molemmat, sekä pappi että kansakoulun opettaja, olivat kuitenkin hyvin uteliaita saada tietää, kutka nämät kaksi oli.
Ja vaikeata ei se ollutkaan. Sillä jokainen nuori mies pitäjässä tunsi Severin, ja he olivat valmiit esittelemään häntä papille ja opettajalle.
"Te olette ollut maanviljelyskoulussa, kuulemma", sanoi pappi, sittekuin esittely oli tapahtunut. "Siellä eivät mahtane kansalliset pyrinnöt olla aivan hyvässä kukoistuksessa."
"Siinä erehdytte, hra pastori, jos niin luulette", vastasi Severin, "minun luullakseni kukoistavat ne juuri siellä, jos missään."
"Mutta olen kuullut, että siellä vain harrastetaan aineellisuutta."
"Niinpä kyllä, mutta sehän kansan elättää."
"Kansa ei elä ainoastaan leivästä, se tarvitsee hengellistä ravintoakin", sanoi pastori juhlallisesti.
"Mutta ilman leivätä loppuu henkikin. Ja jota tukevampi leipä, sen tukevampi hengen veto."
"Te puhutte niinkuin materialisti — niinkuin aineellinen mies."
"Ja te, hra pastori, niinkuin hengellinen, sen myönnän."