"Se oli ikävä tapaus, ja se todistaa, ettei sinua ole määrätty kilpa-ajajaksi."
"Lieneekö minua määrätty juuri muuksikaan," virkkoi Severin, "minä tunnen itseni tällä hetkellä sangen kehnoksi."
"Se on hyvä, ettäs tunnet; pahempi olisi, jollet tuntisi; sitte ei olisi toivoa parannuksesta."
"Te vaimot olette onnellisia; te ette joudu senlaisiin kiusauksiin."
"Kylläpä niitä on meilläkin kiusauksia," sanoi Mari. "Muista esimerkiksi Liisaa."
"Minä muistin hänen jo tiellä ja ajattelin, etten minä ole häntä yhtään parempi, pikemmin huonompi."
"Senpä vuoksi on hyvä aina pitää muistossa sitä lausetta, joka sanoo: 'hän, joka seisoo, katsokoon ettet hän lankea'."
"Minä en pyydä olla vastaan, jos tahdot ottaa Liisan palvelukseesi."
"Se on hyvä. Minä annan kohta siitä tiedon unilukkarille."
"Ja tiedätkös vielä mitä, Mari. Nyt on käräjät kirkonkylässä. Minä aivon mennä sinne ja ilmoittaa etten minä kykene talouttani hoitamaan, vaan pyydän, että oikeus määrää sinun hoitajakseni."