— Ei myöskään kunnioitusta.
— Kunnioitusta kyllä. En pyydä palveluksia henkilöiltä, joita en kunnioita, ja olen varma, että te tunteistanne huolimatta teette minulle tämän palveluksen. Ettekö jo tänä aamuna tehnyt minulle palvelusta tullessanne yksin veneeseen kanssani?
— Mitä tiedonantoja haluatte?
— Siinä näette! Tiesinhän sen. Sanon teille myöhemmin mitä tiedonantoja.
Jonkin hetken kuluttua Marina teki toisen kysymyksen:
— Teidän äitinne oli aatelinen?
— Oli.
— Sen huomaa.
Edith sävähti tulipunaiseksi. Hänen viisaat silmänsä salamoivat.
— En tunne aatelisempaa luonnetta kuin isäni, sanoi hän.