— Mihin pahukseen olette tunkeutunut?
— Olen täällä, Teidän Ylhäisyytenne!
— Hän on tuolla ylhäällä, sanoi Rico nauraen kuin hullu ja juoksi muurin luokse, joka kiertää viinitarhaa, nostaen lyhtyään niin korkealle kuin voi.
— Kas, hän on tuolla ylhäällä!
Vain Momolon mustat koivet näkyivät.
— Kuinka ihmeessä olet joutunut sinne, hölmöläinen?
— Ei hätää, Teidän Ylhäisyytenne! Eksyin vain tieltä… Minusta itsestänikin alkoi jo näyttää, ettei tämä oikein kävellyt… Jos tahtoisitte hyväntahtoisesti, Teidän Ylhäisyytenne, lähettää tänne tuon poikasen lyhtyineen, niin olen paikalla käytettävänänne…
Poikanen nauraa räkätti haljetakseen.
— Oletko nähnyt kreivi Nepoa?
— En, Teidän Ylhäisyytenne.