— Minkä vuoksi?
— Hän ei rakasta musiikkia, ja tuo toinen soittaa kiusallaan.
— Sh! pani Silla huulillaan. — Kuinka ihanasti hän soittaa!
— Hän soittaa kuin pahankurinen perkele, jolla on hyvää viiniä suonissaan, sanoi Steinegge. — Neuvon teitä, älkää luottako hänen soittoonsa, herra.
IV. CECILIA.
Donna Marina Vittoria Crusnelli di Malombra donna Giulia de Bellalle:
»Elokuun 26 p:nä 1864.
Mitä ihastuttavin puku! Mutta kuinka sinulle tuli tuo surkea päähänpisto? Älä unohda minua! oikeaan, älä unohda minua! vasempaan; älkää unohtako minua; hyvät herrat ja naiset! Ehkäpä yksi niistä putosi tuon rakkaan D…n olkalapuille, toinen syttyi tuleen kreivi B…n punaisesta poskiparrasta, kolmannen poimi maasta talon rouvan pitkä pojanlurjus, joka säilyttää sitä nyt latinankielioppinsa välissä. Hyvä jumala, kunpa yhtäkään ei olisi jäänyt miehellesi! Kunhan ehdin pitää puutarhakemut, niin saat nähdä, kuinka olen puettu!
Lähetä minulle pullo egnatiaa, hermoni ovat epävireessä kuin naisopiston pianon kielet. On keskiyö, emmekä voi nukkua, en minä eikä järvikään, joka valittaa tuossa alhaalla. »Nuoli» riuhtoilee ketjujaan, se tahtoisi päästä irti ja lähteä kanssani ulos. Ihana ajatus. Kylmät väreet kulkisivat sinun ja niiden urhojen selkäpiitä pitkin joita parhaillaan ruokit savukkeilla ja teellä, jos voisivat nähdä minun viilettävän yksin purressani kuin hurjimus aaltojen keskellä. Mutta ei, uhraan sinulle »Nuolen» ja oman päähänpistoni, sillä totisesti, jos minulla ei olisi sinua, jolle kirjoittaa, lähtisin halusta ulos.
Sanohan, miks'ei enoni muste kuivu koskaan? Sanohan, miksi serkkuni, kreivitär Fosca Salvador ja Hänen Ylhäisyytensä Nepomuceno, n.s. Nepo, edellämainitun poika, tulevat tänne syyskuussa?