— Tavallinen todiste, kuiskasi komendööri Vezza.
— Lyhyesti sanoen, R…n maistraatin täytyy heittää syliini tie, maa-alue ja kaupunkinsa kunniakirja.
— Tuulentupia. Aa, forellia, salmo pharius, joesta! Nämä sinä varmasti pilaat paperillasi.
Tämän sanottuaan komendööri Vezza alkoi erittäin vilkkaan keskustelun kreivin, insinöörin ja Steineggen kanssa eri maiden forelleista, verkoista, ongista ja kalanviljelyksestä. Tällä välin poliitikko keksi keinon ryhtyä naapurinsa tohtorin kanssa läheisempään keskusteluun Corrado Sillasta keräten nautinnolla kaikki pahat puheet, jotka kulkivat nuoren miehen syntyperästä. Kun hän voi koskettaa sormellaan tuonlajista inhimillistä heikkoutta, odottamatonta, outoa puritaanin heikkoutta, niin hän oli onnellinen.
— Vai niin, sanoi komendööri Vezza, — joen forelleille pannaan siis onkeen kärpänen… tai kastemato…
— Tai saksalainen runoilija, kuiskasi insinööri.
— Ei, kuka niitä söisi? Eivät edes insinööritkään; mutta järviseutujen pormestareja onkiessa pannaan koukkuun joku yliopistollinen kuuluisuus hyviin ehdotuksiin käärittynä…
Tässä komendööri veti kiireesti käden suulleen, sillä R…n pormestari ynnä maistraatti astuivat sisään kamaripalvelijan ilmoittamina.
Yleistä liikettä, tuolien kolinaa, juhlallisia esittelyjä, äänettömyyttä, lasien kilinää, kommendööri Vezzan kaunopuhelias malja R…n kunnan tulevalle kukoistukselle, joka kunta oli tässä niin arvokkaasti ja viisaasti edustettuna. Pormestari ja maistraatti katselivat häntä kuin uneksien, epämääräisen levottomina, kuin se, joka kuulee itseään ylistettävän ylen määrin, eikä tiedä miksi ja pelkää joutuneensa johonkin sotkuun. Sitten kaikki nousivat pöydästä. Kreivi, insinööri, asianajaja ja maistraatti lähtivät neuvottelemaan yhdessä.
Komendööri Finotti tarjosi käsivartensa Marinalle kuiskaten hänelle muutaman sanan ranskaksi ja hymyillen nähtävästi viranomaisille, joista lähti vastenmielinen pulkkakankaan haju, ja hengitti helpotuksesta astuessaan ulos tuosta kuumuudesta pylväskuistikon viileään varjoon, jonne pihalta nousi kukkivan rhynchospermumin suloinen tuoksu. Järvi palatsin edustalla vaikeni, ollen suurimmaksi osaksi varjossa. Vuoret ja vesi, johon ne kuvastuivat, olivat kuin kullatut. Läntinen taivas loisti kirkkaana. Idässä Alpe dei Fiori kohotti punaisena leimuavan huippunsa synkkää myrskyä ennustavaa taivasta kohden.