Ja mieleni oli niin raitis
kuin rannan aaltonen,
kun kullat kuuhuen taivaan
utukalvossa uiskeli sen.
Kuin ilmojen utuiset pilvet
myös ulapan pohjilla ui,
niin sielusi hellä ja herkkä
mun sieluuni kuvastui.
Ja tuota kun muistan, silloin mun mieleni summeutuu, ja mun rintani kaihon tuntee kevät-ilta ja illan kuu.
Tähtöselleni.
Edessäni kaikkialla näen usvamerta vaan, valonsädettä ei sinne tuika ainoatakaan.
Tähtöseni arinahani,
toiveheni päivin, öin,
tuika halki pilven tumman,
valoasi ikävöin!
Tähtöseni armahani, miks et, miks et mulle loista? Pimeätä merta kuljen, tähteä ei siellä toista.
Samponi.
Minä ulapan aaltoja sousin, oli venhossa unteni Sampo, sen kanssa kuohujen halki minä pyrjin toivoni rantaan.
Vaan myrskypilvet ne nousi ja salamat sinkosi yllä ja aallot ne kuohui alla ja keskellä keinui haaksi ja salama Sampohon iski.