Valtameri.
Katso, katso valtamerta!
Milloin siell' on tyyntä, rauhaa?
Eikö siellä ainiansa
aallot paasihin vain pauhaa.
Rintani on valtameri,
miksi rauhaa etsit sieltä,
miksi tyyntä, sointuisuutta
ulapan ja aallon tieltä?
Laulu talvelle.
Talvi, lunta valkeinta, valkeinta, puhtoisinta sada immen poskuelle, hipiälle hienoiselle. Talven, taruin valtakunta laula, laula immelleni, kerro kaunokutrilleni utuisinta lemmen unta. Kerro kuinka alta hallan, alta kylmän jäiden vallan nousee toivon kukkasia, utuisia, armahia… Näytä unia kesästä, kerro omasta pesästä pienoisesta, sievoisesta, armaasta, ani hyvästä.
Oli metsä vihreä…
Oli metsä vihreä, tuomessa kukka,
sitä ihaillen katselit impi rukka.
Sä ihailit kaunista kevätsäätä,
et muistanut kylmää, et muistanut jäätä.
Sä ihailit suuria Luojan töitä,
et muistanut harmaita hallaöitä.
Ja kuitenkin, ja kuitenkin
ne tuli ne keväiset kylmätkin.