— Sekin voi olla käyttökuntoinen. —
Kävelimme hetken ääneti, kunnes ukko Raiva aloitti:
— Sinun pitäisi mennä naimisiin. Perhe-elämä tyynnyttää mieltä ja antaa elinhalua. Lastensa hyväksi tekee jokainen työtä kovin mielellään.
Tunsin punastuvani enkä voinut kääntyä Hilmaan päin. Kulimme juuri pitempää alamäkeä, jota kerran ylösnoustaessa minun viimeisetkin toiveitteni vesikuplat olivat särkyneet.
VI.
Kesäkuun 22 p.
Ihmisille olisi luonnollisesti peräti hauskaa tietää minkälaiseksi heidän elämänsä olisi muodostunut, jos joku pieni kohta entisyydessä olisi käynyt toisin kuin se on käynyt. Mutta sen tietäminen ei ole meidän vallassamme.
Istuissani tänään ongella, vaivasi minua tämä ajatus. Ajattelin sitä, että missähän minä nyt onkisin, tahi onkisinkohan ollenkaan, jos silloin kun aijoin, silloin kun Nurholan liike yhtiöksi muodostui, olisin tämän paikkakunnan jättänyt.
Oikeastaan ei minulla olisi pitänyt olla mitään tyytymättömyyden syytä olooni Nurhosten kaupanhoitajana. Varsin vapaasti ja itsenäisesti sain oloni ja työni määritellä. Mutta sittenkään en minä osannut kiinnittäväsi työhöni innostua. Seurusteluni Löfbergiläisten kanssa vieroitti minua Nurhosista ja alkoi muodostaa välillemme hyvää ennustamatonta juopaa. Kun toisin ajoin tiheänlaiseen keskipäivilläkin Löfbergin nuorenväen hommien takia poistuin kaupasta, kasvatti se rouva Nurhosessa tyytymättömyyttä minuun. Niinpä hän mahdollisimman tarkasti seurasikin kaupasta poistumisiani, ja aina sellaisina aikoina oli tullut puotiin apulaisille eri asioista pientä nurinata pitämään.
Olin eräänä iltana rouvan luona teellä.