— Etkö myös ajattele jatkuvia velvollisuuksiasi Nurhosia kohtaan ja tämän vallankumouksen seurauksia liikkeellemme?

— Ajattelen kyllä, mutta oikeuden noudattaminen on minulle tärkeä ennen kaikkea muuta.

— Onko yhtiön juomista hankittu humala siveellisempää lajia kuin yksityisen kaupasta ostetusta tavarasta saatu?

— Kunta saa edellisessä tapauksessa voiton.

— Jolla se ylläpitää kansaa turmelevaa armeliaisuutta. Mutta onko yksityisen, paikkakuntaan kiinni kasvaneen kauppiaan aineelliseen perikatoon saattaminen kunnan kannalta oikeutetumpaa?

— Siinähän se sotkeutunut vyyhti onkin, vastasi Asplund.

Kun hän oli poistunut, pyöritteli Helander sikaariaan ja sanoi pelkäävänsä tästä johtuvan koko joukon pikku harmia. Samaa pelkäsin minäkin, enkä koko seuraavana yönä saanut nukuttua. Olin huomaavinani ikävyyksiä ja työtäni liikkeessä häiritseviä ristiriitaisuuksia tältäkin taholta nousemassa. Ensimäisiä kertoja mietin vakavasti olenko minä mahdollinen tähän liikkeesen kuulumaan ja voinko siihen työni uhrata ja tulevaisuuteni perustaa. Mutta mitään tietä irtaantumiselle en keksinyt, siksi asioihin sotkeutuneena pidin itseni. Ja samalla tuntui minusta kuin olisi minun mahdoton uudestaan ryhtyä toimialaa itselleni puuhaamaan, jos tämä pohja särkyisi. Innokkain ja rohkein nuoruuden aika alkaa olla elettyä, ajattelin.

Mutta aamu pyyhkäsi pois toivottomat ajatukset. Menin liikkeesen, järjestin kaikki päivän tehtävät kuin mitään ei olisi tapahtunut ja itse ryhdyin, unettoman yön väsymyksestä hieman hermostuneena, suunnittelemaan erityisen maanviljelyskalustokaupan sijoitusta tekeillä olevan uuteen rakennukseen.

Myöhemmin päivällä ilmestyi Asplundin lehti ja oli siinä kehoitus yleisölle lukuisasti saapumaan kansalaiskokoukseen ja tyynesti ja asiallisesti neuvottelemaan parhaasta menettelytavasta juomakauppakysymyksen vastaiseksi järjestämiseksi. Kansan tahdolle on tällaisessa läheisesti kansaa koskevassa asiassa annettava suuri merkitys, sanottiin kirjoituksessa; sen tieltä saavat yksityiset edut, jos ne ovat tämän kanssa ristiriidassa, väistyä. Mutta muistettakoon aina että yksinomaan kunnan hyödyn katsominen ei ole oikea peruste periaatteelle, vaan otettakoon tarkoin huomioon mikä aatteelle kokonaisuudessaan on edullisinta ja sitä lopulliseen päämaaliinsa enimmän lähentävää. Esimerkiksi kysymys siitä keneltä, yksityisiltäkö vai kunnalta, on helpompi kerran saada nämä oikeudet kokonaan lakkautetuiksi, on punnittava asia.

Kokous oli seuraavana iltana ja saapui siihen paljon väkeä työväen ja muun alhaison piiristä sekä koulunopettajia. Liike- ja virkamiehiä ei ollut saapunut kuin pari kuuntelijaa. Lehtori Renfors aloitti kokouksen pitemmällä puheella, jossa pääasiassa toistettiin mitä hänen sanomalehdessään jo oli sanottu. Hän kääntyi suoraan Asplundin lehdenkin puoleen: