Mutta viimein tuli väsymys, into hervahti kuin viimeiset voimat ponnistaneelta päivän kuorman kantaneelta, ja me lähdimme hyvin vähäpuheisina kukin kotiamme.
Aamulla väsytti, enkä noussut vuoteeltani ennenkuin puolen päivän aikaan. Silloin pistäännyin liikkeessä ilmoittamassa lähteväni viikon ajaksi matkalle, enkä kenellekään osoittanut tehtäviään siksi aikaa.
— Totutelkaa nyt liikettä omin neuvoinne hoitamaan, sanoin John
Nurhoselle.
XII.
Heinäkuun 11 p.
Kyllä taistelu ja toiminta maailmassa kuitenkin on elämää, vallan toista kuin tämä rauha, jota nyt nautin. Nyt ovat päivät ja tunnit pitkiä ja ikäviä, ennen ne kuluivat liiankin nopeasti. Niin ainakin nyt minusta tuntuu.
Ikävät olivat ne muutamat päivätkin, jotka tuolla salaperäiseksi aiotulla, mutta tarkoituksettomalla matkallani viivyin. Kuleksin tyhjäntoimittajana vieraan kaupungin katuja, tahtoen muutaman päivän oleksia tietymättömissä, toivoen sillä aikaa jotain ratkaisevaa kotona tapahtuvan.
Mutta kotiin palattuani jouduin taas heti yleiseen pyörteesen. Silloin olivat valtuusmiesvaalin valmistukset täydessä vauhdissa ja kaikkien huomio niihin kiintyneenä. Raittiusseuran kokoonkutsumassa yleisessä kokouksessa oli laadittu puhdas yhtiöaatteen miesten lista, jonka muodosti joukko kaupungin käsityöläismestaria ja pari koulunopettajaa. Kauppaseuran listalla olivat parilla poikkeuksella eroamisvuorossa olevat entiset valtuusmiehet. Lehtori Renfors oli poisjätettyjen joukossa ja hänen sijalleen asetettu kaupungin postinhoitaja, joka vasta lyhyemmän ajan oli paikkakunnalla ollut, eikä suinkaan osoittanut kunnallisia asioita harrastavansa.
Vaalikiihotus oli kummallakin puolella suurempi kuin koskaan ennen tässä kaupungissa. Kansalainen kirjoitti rajuja kirjoituksia kauppiaitten oman voiton pyynnistä, hallitsemishalusta ja tunnottomuudesta. Omien etujensa, omien mukavuuksiensa takia tahtovat he imeä kaiken elinvoiman kuntamme köyhiltä asujamilta. He tahtovat myödä myrkkyjä kansalle, kunhan vaan siten saavat kukkarojaan paisuttaa. Yhteisen kansan varoilla tahtovat he laajentaa pieniin oloihimme kyllin riittävää laivasatamaa, upottaa siihen kymmeniä tuhansia ja siten korottaa entisestäänkin suuria verokuormiamme. He tekevät kaikkia omaksi, eikä mitään yhteiseksi hyväksi. Ja kaikki miehet, jotka heidän itsevaltiuttaan uskaltavat vastustaa, ovat syrjäytettävät julkisesta toiminnasta.
Tähän tapaan kirjoitti Kansalainen, ja jatkoi: