Jonathan.
Ma uskon ken; ja siltä näytätkin
Kuin sodan pauhinaa et säikähtyisi.
Vaan lupaus, min tänne tullessasi,
Saul teki, hänen myös on täyttäminen.
Isäsi suostuissa jos taidat vaan
Tavalla jollain tulla sotahan,
Käy luoksen' ensin, siellä sankarin
Saat tointa tehdä, missä ankarin
On tappelu: sen voin ma luvata.
Jää siksi, veikko, Herran huomahan!
David.
Suo, Herra, armos aina seurata
Mun ruhtinaani teitä rakkahan!
(Menevät).
Toinen kohtaus.
Gibeassa. Joku aika jälkeenpäin.
(Näytelmä-sillan etupuolella on katu, sen perällä puisto, jonka perällä taas Saulin kartano näkyy. Vanhimpia, pappeja ja kansaa kadulla. Mikal puistossa. Doeg. Sanansaattaja. Sittemmin Saul, Jonathan, David, Abner, sotaväkeä ja neitoja).
Eräs kansalainen (lähestyen seuraa kadulla).
Terve, ystävät! Herran rauha teille! Miks' olette näin varhain kokoontuneet joutilaina täällä seisomaan?