Doeg.
Sa toimittaa voit sinne Davidin,
Miss' yllyttää hänt' ei voi viettelys
Valt'-istuimes perille pyrkimään.
Sen parhaiten näin saatat toimehen
(Ja siten taidat myöskin koetella,
Hän pelkästäkö ujoudesta
Vävyksi sulle kielsi tullakseen):
Nyt kuulluks' anna tulla Davidille,
Ett', ainoastans' uljuuteensa katsoin
Ja huolimatta köyhyydestänsä,
Et kultaa hältä huomenlahjaksi
Jot' antaa sais hän sulle vävynäs
Sa toivo, kultaakin kun kallihimman
Hän kuninkaalle lahjan tuoda voi,
Jos merkin selvän saattaa kuolemasta
Noin sadan miehen Filistealaisen,
Rajoilla Israelin riehuvaisen.
Se, ilmoita, on sulle kalliimpaa
Kuin tavara ja kulta kaiken maan.
Jos oikein tunnen Davidin, niin valmis
On toimehen hän ryhtymähän, jolla
Hän kunniaansa voipi lisätä.
Näin luotas saatat hänen loitommaksi
Ja viettelysten teiltä vieroitat.
Saul.
Niin helvetin on sukkela se neuvo,
Ett' itsen' valheen valtaruhtinaan
Se kateutehen voi kiihoittaa.
"Et työhön neuvo mua veriseen",
Vaan vihollisten työksi laittamaan,
Mit' itse en mä tehdä julkea.
Siis Davidille käsky antaman
Pitäisi mun, ett' itse kuolemaansa
Hän vihollisten leirist' etsisi?
Doeg.
Ei käskynä sit' ilmoittaa sun tarve,
Vaan toivona, jonk' olet ystävilles
Sa salaisesti joskus lausunut.
Sen salaisuuden ilmi-saattajaksi
Ma rupean, jos suot sen, kuningas.
Vapaata sitte David tahtoansa
Saa seura.
Saul (ajatuksissaan).
Ja kuitenkin on toisen
Tai toisen meistä tieltä siirtyminen.
Doeg.
Ma vastausta varron, kuningas.